R.I.P. BIO BRISTOL 19.12.2010

Haikein sydämmin raahustan lumisia Helsingin katuja pitkin kohti Bio Bristolia. Tänään on sunnuntai 19.12.2010 ja on hautajaisten aika. Yksi Helsingin ikimuistoinen ja pidetty elokuvateatteri sulkee ovensa.
Taas yksi vanha kunnollinen ja kaunis elokuvasali joutuu poistumaan meidän elokuvahullujen keskuudesta.
Täällä on monet elokuvat nähty ja lippuja jonotettu tuntikaupalla. Tämä oli se ykkösteatteri minun lapsuudessani...kaikki suuret ja mahtavat elokuvat esitettiin Bristolissa. En edes muista kuinka monta 70 mm ja THX-äänistä elokuvaa olen tuolla katsonut. Bristol oli aikoinaan teknisesti ehkä Pohjoismaiden paras elokuvateatteri.
Bristolille on jätetty jäähyväisiä perjantaista lähtien. Siellä on esitetty Bristolin kassamagneettileffoja kuten, Conan-Barbaari, Talvisota, Moulin Rouge, Hyvät pahat ja rumat, 007 ja kuoleman katse, Tappajahai, Paluu tulevaisuuteen ja viimeiseksi Ben-Hur. Bristol aloitti aikanaan Ben-Hurilla ja niin on oikein lopettaakin samalla elokuvalla. Ympyrä on sulkeutunut!

Siinä joku ostaa viimeistä Bristolin lippuaan. Se kannattaa säilyttää muistona.

Olen nähnyt täällä kaikki Indiana Jonesit, Blade Runnerin, Dunen ja Kummisetä III. Muistan sen Stephen Kingin "Tukikohta" elokuvan, jossa oli väliaika, kun se oli niin pitkä kestoltaan.

Terminator 2 oli kova juttu aikanaan ja sitä ei voinut katsoa muualta kuin Bristolista. Oltiin lukiossa ja soiteltiin koulun puhelimella (ei ollut kännyköitä silloin kellään) kaverien kanssa lippuja. Meni monta välituntia ennenkuin pääsimme läpi ja varaamaan liput. Leffa oli ihan mieletön silloin. Kävin kattoo sen varmaan pari kertaa uudestaan. Uhrilampaat meni tosi kauan Bristolissa...senkin ehdin katsomaan muutamaan kertaan.

Muistaaksen Alien III:n aikoihin Bristol lisäsi kaiuttimia saliin oikein urakalla. 70 mm kopio (THX) olisi kai jäänyt muuten näyttämättä. Kauhee hehkutus oli Independence Day ensi-iltaan. Menin aamulla klo: 5.00 jonottelemaan lippuja tonne...pari maalta tullutta kaveria oli jonottanut koko yön lippuja. Varmaan kiroilivat ensi-illassa...olihan se aika paska leffa.

21.3.1997 se sitten tapahtui. Star Wars: Special Edition rantautui Suomeen. Ostin semmoisen passin, jolla pääsi kattomaan koko trilogian. Silloin ekan kerran ensi-illassa näin rooliasuja. Itse vielä ujostelin silloin uutta suuntausta. Minulla oli ollut koko varhaislapsuuteni pahanlaatuinen kompleksi....minulta oli jäänyt tuo ensimmäinen Star Wars-leffa näkemättä, kun se aikoinaan tuli Savoyssa ensi-iltaan...olin silloin tarhaikäinen vielä. Se oli aina jurppinut minua ja nyt viimeinkin näin tuon elokuvan valkokankaalta. Petyin kyllä hieman Lucasin lisäyksiin, mutta ne eivät olleet tuolloin vielä niin pahoja  kuin nykyisin saamme kärsiä.

Onhan se tääkin historiallinen hetki...olla Bristolin vessajonossa. Siitä voi sitten vanhainkodissa kertoa mummeleille!

Väkeä alkaa jo olla aika paljon...tässähän tulee jo vanhan ajan tunnelma mieleen.

Vaikka liput olikin netissä loppuunmyyty, niin moni jätti tulematta. Jotkut onnekkaat saivat silloin ostettua lipun ikimuistoiseen elokuvaesitykseen.

Viimeisiä leffoja, joita kävin katsomassa Bristolissa oli kaikki Star Warsin episodit 1-3. Oli jotain muitakin, mutta ei enää muista. Eipä tullut paljon loppuaikoina käytyä tuolla. Meikäläisellä on selkä aika huonossa kunnossa ja ne penkit muunneltiin jotenkin oudosti, että ristiselän kohdalle tuli semmoinen kohouma. Pitkät leffat oli ihan tuskaa mulle ja melkein jouduin menee fysioterapiaan sen jälkeen.

En koskaan tajunnut, että miksi se hieno kierreporras piti poistaa. Se oli hieno. Siinä rappusilla istuin ja jonottelin kesäisin, että pääsisi saliin.

No niin nyt ollaan päästy jo salin puolelle. Menin tyynen rauhallisesti kolmijalan kanssa keskelle näyttämöä ja aloin kuvaamaan.



Jotenkin niin hienon näköinen toi sali...sääli, että tämä puretaan.





BRISTOLISSA KÄYNTI ENNEN SULKEMISTA TO 16.12.2010

Luin tyynenrauhallisesti tiistaina 5. lokakuuta 2010 Helsingin Sanomia ja kulttuurisivuilla kohtasin järkyttävän uutisen. Otsikossa luki ”Elokuvateatteri Bristol suljetaan”.

Olihan tästä jo kauan puhuttu, ettei Bristol kannata ja moneen otteeseen se oli lakkautusuhan alla, mutta aina elättelin toivoa, että se sittenkin jatkaisi toimintaansa.

Bio Bristol sijaitsee Jäniksen korttelissa Mikonkatu 8, Aikatalon liiketalon 2:ssa kerroksessa, jonka suunnitteli Eliel Muoniovaara 1961.

Paikalla oli sijainnut aikoinaan 1900 luvun vaihteeseen saakka C.R. Jankesin kauppa. Aikatalon tieltä purettiin esim. puutalo, jonka hirteen oli kaiverrettu 1834.

Teatterihuoneiston omistaa Biosto-yhtiö, joka taas kuuluu Mäkelöiden kuuluun elokuvasukuun.  Suvun ensimmäinen teatteri perustettiin Poriin 1920 (Fennia) ja Mäkelöiden Kinosto myös oli rakennuttamassa Aikataloa. Kinostosta ja muista yhtiöistä muodostui nykinen Finnkino 1986. Bristol oli Mäkelöiden suvun viimeinen side elokuvateatteritoimintaan. Bristolin nimi tulee taas sen ajan mukaan savukemerkistä.

Avautuessaan 4.3.1961 Bristol oli tekniikaltaan ja tiloiltaan Helsingin uudenaikaisin elokuvateatteri.

Avajaiselokuvana esitettiin silloin Ben-Hur (1959). Bristolista tuli Bio Rexin ja Kinopalatsin (Pohjoisesplanadi 38 sijainnut elokuvateatteri, jonka paikalle rakennettiin nykyinen Akateeminen kirjakauppa) manttelinperijä. Bristolista tuli hyvin äkkiä suurten hittielokuvien esityspaikka ja keskeinen osa Helsingin elokuvakulttuuria. Vielä 1990-luvun alussa Bristolia pidettiin Finnkinon lippulaivana.

Teatterin tekniikka oli huipputasoa. 70 mmm TODD-AO-elokuvakoneisto, magneettinen ääni (myöhemmin digitaalinen mm. THX-ääni) ja 809 istuinpaikkaa. Argentiinasta tuodut kirsikkapuulla osin vuorattu sisustus ja Art Deco-tyylinen sali oli todella upean oloinen sen ajan kolkoille ja pimeille salipahasille. Euroopassa oli muutamia samantyylisiä elokuvateattereita mm. Pariisissa Grand Rex.

Avautuessaan istuin paikkoja oli yhteensä 809-810 (rippuu eri lähteistä), kaksi aitiota joissa 10 paikkaa ja parveke 297 paikkaa. 17.2.1979 Britolin remontin jälkeen Britoliin tuli myös sivusali, jota ei erotettu alkuperäisestä salista ja johon tuli 95 istuinpaikkaa. Bristol 1 ja Bristol 2 alkoi esiintyä lehtien elokuvamainoksissa. Viimeaikoina elokuvateatterissa oli 599 istuinpaikka, Bristol 2. sali purettiin. Valkokankaan leveys oli 15 m ja kovaäänisiäkin taisi löytyä noin 50 kpl.

Parhaina vuosina kävijöitä oli 450000, mutta 1990-luvun lopulla kannattavuus heikkeni ja kävijöitä oli esim. 1998: 350000 ja viimeisinä vuosina 60000-85000.

Britolin tappoi Kinopalatsin ja Tennispalatsin multiplex-monisaliteatterit. Monisalisuuden trendihän alkoi jo Euroopassa 1980-luvulla. Monisaliset teatterit olivat kustannustehokkaita kokonaisuuksia ja viime aikojen digitaalitekniikka ja 3D myös vähensivät Bristolissa kävijöitä. Bristolin ohjelmistoa yritettiin muuttaa ja ajaa erikoisia näytöksiä suosion ylläpitämiseksi. Myös kutsuvierasesityksiä ja lehdistöennakoita pidettiin, mutta Bristolin aika oli loppumassa. Osasyynä ehkä oli myös ainakin omakohtaisesti epämielyttävät, selkää rikkovat penkit.

Bristolin paikalle tulee ehkä ravintola (kai se Sedu Koskinen taas raiskaa tämänkin elokuvasalin, niin kuin se teki Forumissa), musiikkiteatteri tai sitten tavaratalo. Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Bristolin 23 työntekijästä osa jää eläkkeelle, osa siirtyy muihin teattereihin ja muutama joudutaan irtisanomaan.

Britol on menetetty, mutta miten on Maximin laita. Siellä kyllä kannattavuus on kohtuullinen ja siellä esitetään ns. vaihtoehtoista ohjelmistoa mm. oopperaesityksiä. Maximhan on viimeinen vanhoista elokuvateattereista (aloitti Olympia-nimellä 1909) joka on vielä alkuperäisellä paikallaan. Tulevaisuus näyttää miten tuonkin teatterin käy.

Päätin mennä torstaina 16. joulukuuta vähän valokuvamaan salia, kun se on tyhjä. Samalla kuvasin konehuonetta ja taukotiloja. Ilmapiiri oli ns. kuollutta...huomasi kyllä Bristolin viimeisten hengenvetojen olevan lähellä. Paha mieli rinnassa lähdin pois.

Usein Britolissa ja muissakin leffateattereissa esiintyvä älytön sottaaminen. Esitysten välillä ei näitä jätöksiä siivota pois ja on oikein mukava tulla istumaan penkille, jossa on aimo annos popcornia. On ollut pitkän aikaa mielessä ostaa rikkaimuri, että vois imuroida noi jätökset pois omakätisesti. Olen yrittänyt etsiä semmoista lehmännäköistä pientä rikkaimuria...ei ole tullut vastaan.

Tuossa on kameramiehen kädet, työn touhussa!

Siinä se on. Bristolin filmiprojektori. On se niin hieno, mutta taitaa olla jo aika vanha.